Minussa on sellainen ominaisuus, että pidän nurkkien siivouksesta tai tarkemmin sanoen siivottujen nurkkien ihailusta. Nämä molemmat toimenpiteet meidän miesvaltaisessa huushollissa suoritan luonnollisesti itse.
Jo viime kesänä kävin läpi vanhaan viljamakasiiniin kertyneitä roinia ja poltin maaseudulle tyypilliseen tapaan, vastoin kestävää kehitystä, palavat roskat ulkona tynnyrissä. Maaliämpärit pinosin yhteen nurkkaan ja tyhjät muovikanisterit toiseen nurkkaan. Siinä työn touhussa rupesin miettimään ajankohtaa, jolloin ulkorakennukset oli maalattu ja maaliämpärit hillottu makasiiniin. Aikaa oli kulunut kahdeksan vuotta.
Heti syystöitten jälkeen aloin ensin varovasti muistutella miestäni roskien läpikäymiseen. Kun asia ei juuri edennyt, käytin kaikki muistamani naiselliset keinot asian eteenpäin viemiseksi. Esitin draamakuningatarta, kehuin, haukuin, maanittelin, mökötin, kannustin ja itkin. Vasta tällä viikolla, kun sanoin, että nyt vien ne kamat kaatikselle ja aloin tehdä kuormaa, kiinnostui mieheni asiasta. Tähän väsytystaisteluun oli siis kaikkineen kulunut useita vuosia – ja minä pidän itseäni hätäisenä ihmisenä.
Tavaran haalimisen sijaan saan enemmän iloa sen hävittämisestä. Aika ajoin siirryn läpikäymään myös liiterien sisältöä, mutta mieheni pitää välillä kynsin hampain kiinni vanhasta polkupyörän sisärenkaastakin. Sitähän voi joskus käyttää nopeana saranan korvikkeena tai muuna suunnattoman arvokkaana varaosana. Totuuden nimissä on kyllä sanottava, että hän osaa loihtia vanhasta romusta aivan käyttökelpoisia rikkoutuneen tilalle.
Olen innoissani onnistunut viemään paperinkeräykseen ammattilehtiä, joiden perään mieheni on kysellyt. Nopeasti olen kuitenkin vastannut, että etsin ne tuota pikaa kunhan olen ensin valmistanut ruoan, pessyt pyykin, kutonut matot ja keittänyt saippuan. Samalla toivon, että mies unohtaisi parissa tunnissa etsineensäkään kyseisiä lehtiä ja mielenkiinto siirtyisi uusiin aiheisiin. Jos tämä keino ei tepsi, alan sujuvasti kyselemään seuraavan kevään ohran itävyyksistä ja rypsin uusista kasvinsuojeluaineista. Tämä toimii aina.
Maalla tarvitaan monenlaisia taitoja.
Terkuin Hanna
Isännän varjossa 